Slapstick Sonate ja parvekekukkia

Koirat ovat lomailleet tämän viikon mökillä vanhempieni kanssa, joten olemme olleet poikkeuksellisen vähän kotona.  Kävimme herkuttelemassa viikolla Kansallisteatterin kellarissa olevassa Lavaklubissa jokirapu- ja kanasalaateilla, sekä puolikovilla juustoilla punajuurihillokkeen kera. Illallisen jälkeen suuntasimme Kansallisteatteriin katsomaan Slapstick Sonataa.

Slapstick Sonata paljastui tasapainoiseksi yhdistelmäksi mykkäelokuvissa käytettyä huumoria, huikeaa akrobatiaa, klovnerausta, tanssia ja Mozartin sonaatteja. Oli hauska nähdä perinteikästä huumorillista taidetta  esitetettävän konservatiivisessa kansallisteatterissa. Esitys toi kirjaimellisesti korkean ja matalan kulttuurin törmäyskurssille. Esitys oli suosittu sekä aikuisten ja lasten kesken. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille työpäivän jälkeen piristystä kaipaaville.

Leijonankita

Loppuviikosta kävimme ostamassa kehä 1 varrella olevasta kesäpuutarhamyymälästä kukkia parvekkeelle. Puutarhuri esitteli kaikki meidän paahteiselle parvekkeelle soveltuvat kukat, joita oli muuten aika paljon! Koska parvekkeemme ei ole lasitettu ja emme halua mehiläisiä ja ampiaisia vierailemaan asuntoon, valitsimme erisävyisiä punaisia kukkia keltaisten sijaan. Parvekelaatikot täytettiin monivuotisilla leijonankidoilla ja muranttimikanioilla ja petunia-amppelit nostettiin roikkumaan ketjuihin.

Petunia

 Sain työkaverilta vanhan ja vahvan oreganon pistokkaan, joka istutin väliaikaisesti muoviämpäriin. Se olisi tarkoitus istuttaa lopullisesti ensi viikonloppuna mökille keittiöpuutarhaan. Pienimuotoinen keittiöpuutarha eli potager olisi tarkoitus perustaa mansikkamaan jatkoksi, tyrnimarjapensaiden viereen. 

Oregano

Kävin ihastelemassa saksen kädessä kävellen Pihlajamäen kukkaloistoa ja Alvar Aallon maljakkoa koristaa tällä hetkellä erilaiset joensuistolla kasvaneet koiranputket, saniaiset ja siankärsämöt.

Parveke

Viikonloppuna olemme nähneet pitkästä aikaa ystäviämme Tapanilassa ja kotonamme. Olen alkanut tilastoimaan että samoja ystäviä tapaa keskimäärin neljän kuukauden välein, joka tuntuu hurjan pitkältä ajalta. Onneksi kohta koittaa ensimmäinen oikea pitkä kesäloma ja silloin ehkä ehtii nähdä niitäkin ystäviä, joita näkee muuten harvemmin.