Pihlajamäki (Rönnbacka)

Pihlajamäki

Teimme pienen kävelylenkin tänään Pihlajamäessä kameran kanssa tänään. Nyt pääsette tutustumaan kuvien kautta elämään Pihlajamäessä. Pihlajamäen on yksi neljästä modernin arkkitehtuurin suomalaisesta arvokohteesta, jotka ovat päässeet kansainvälisen modernin arkkitehtuurin tärkeimpien kokonaisuuksien docomomo-listalle.

Pihlajamäen ensimmäisen asemakaavan laati arkkitehti, professori Olli Kivinen vuonna 1961. Uuden asunto-alueen ovat puolestaan saaneet rakennettavaksi aluerakennussopimuksella Esko Korhonen, Sulo Savolainen ja Lauri Silvennoinen. Me asumme Lauri Silvennoisen suunnitelemassa asuntoyhtiössä.

Sisäpiha

Taloyhtiö

Pihlajamäen ostoskeskuksen ovat suunnitelleet Kaija ja Heikki Siren vuonna 1968. Ostoskeskus ei valitettavasti ole enää alkuperäisessä asussaan. Ostoskeskuksessa on S-market, apteekki, R-kioski, kukkakauppa, pizzeria ja muutama pubi. Pihlajamäessä asuu noin 7 200 helsinkiläistä.

Pihlajamäen ostoskeskus

Pihlajamäessä on Suomen vanhimman hiidenkirnut. Ne ovat syntyneet aiemmin kuin muut Suomen tunnetut hiidenkirnut ja ovat mahdollisesti yli 100 000-vuotiaita. Ne ovat syntyneet ennen viimeisintä jäätiköitymiskautta.

Hiidenkirnut löytyivät vuonna 1993 ja 1994 tietöiden yhteydessä, hetkeä ennen kallion räjäytystä. Molemmat kirnut ovat löytäneet arkkitehti Sulo Savolainen, joka on suunnitellut 1960-luvulla Pihlajamäkeä. Kirnut tyhjennettiin maa-aineksesta ja vedestä vuonna 1995.  Geologian tutkimuskeskuksen geologi Heikki Hirvaksen johdolla määritettiin hiidenkirnujen ikä ja hiidenkirnut rauhoitettiin luonnonmuistomerkkeinä 28.3.1995.

Kirnut saivat nimekseen Aarnipata (läpimitta 6,9 m ja syvyys 8,45 m) ja Rauninmalja (läpimitta 1,6 m ja syvyys 3,2 m) Pihlajamäki-Seuran ja Helsingin kaupungin järjestämän nimikilpailun tuloksena vuonna 2008. Nimet viitaavat kirnujen sijaintiin ja kansanuskomuksiin.

Aarnipata

Rauninmalja

Pihlajamäessä myös luonto on lähellä. Omenapuut, sienkärsämöt, koiranputket, sini- ja valkovuokot sekä lemmikit kukkivat toistensa lomassa.

Omenapuu

Pihlajamäessä on monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Pihlajamäen ja Savelan välisessä puistossa on mahdollista harrastaa ainakin yleisurheilua, koripalloa, jalkapalloa, frisbee-golfia, lenkkeilyä ja skeittaamista laudalla ja potkulaudalla. Meidän kodista on matkaa noin 300 metriä Pihlajamäen tenniskentille, joilla päivittäin helsinkiläiset hiovat taitojaan.

Tenniskentät

Yleisurheilupuisto

Lenkkeilypolku

Luonnonrauhaan pääsee heti tenniskenttien jälkeen ja puunoksilla on mahdollista nähdä oravaperhekin. Lenkkeilypolkujen lomaan sijoittuu myös pieni lampi, jossa paikalliset käyvät ruokkimassa heinäsorsia ja viettämässä kiireetöntä aikaa.

Kurre-orava

Lampi

Kotiinkin on kiva kävellä vehreiden metsien ja puistoteiden läpi. Pihlajamäki on hyvin rauhallista aluetta asua.  Olemme nyt asuneet täällä vuoden verran ja olemme olleet hyvin tyytyväisiä ostopäätökseemme. Pihlajamäestä on loistavat liikenneyhteydet etelä-pohjois- ja itä-länsisuunnassa ja palvelut ovat lähellä. Tästä on hyvä aloittaa seuraava asumisvuosi Pihlajamäessä.

Puistotie lammelta kotiin päin

Tervasilta

Kotitie