Viime viikonloppuna kävimme retkeilemässä Sipoonkorven kansallispuistossa, joka alkaa Kalkkiuunintieltä Vantaalta. Sipoonkorven retkeilymahdollisuudet ovat olleet tiedossamme vasta muutamia vuosia. Näissä muutamassa vuodessa alueen ja polkujen merkinnät ovat huomattavasti parantuneet ja lisääntyneet. Viime kerralla onnistuimme poikkeamaan vaikea kulkuiselta reitiltä muutaman kerran, mutta päätyimme onnellisesti takaisin oikealle reitille muutaman mutkan kautta.
Sipoonkorpi on yksi harvoista metsäalueista pääkaupunkiseudun tuntumassa. Siellä on mahdollisuus tutustua sekametsään polkua pitkin ja suoalueisiin pitkospuitapitkin kävellen. Retkillämme emme ole törmänneet suureliöihin, mutta lintujen ja muurahaisten elämään olemme päässeet tutustumaan lähemmin. Erilaisia kasveja alueella on paljon, josta näin alkukesästä pääsee maistelemaan vain käenkaalia ja kuusenkerkkiä. Alueella on runsaasti myös mustikan- ja puolukanvarpuja sekä vadelmantaimia. Loppukesästä luonnonantimet ovat varmasti runsaammat kuin näin toukokuun puolessa välissä.
 |
| Teekupit |
 |
| Högberget |
Retkeilyyn kuuluu oleellisena osana myös eväät. Meidän retkieväät koostuivat tällä kertaa mustasta teestä ja kanavoileivistä. Nautimme ne auringon paisteessa Högbergetin kalliolla (74 m merenpinnasta) istuskellen. Kalliolla istuskellessa mieliimme heräsi myös ajatus teltan ostosta. Tulevana kesänä sillä voisi olla nimittäin enemmänkin käyttöä.
 |
| Mercedes |
Koirat nauttivat myös retkeilystä, eikä vaikea kulkuinen reitti tuntunut tuottavan vaikeuksi niille. Ainoastaan portaissa jouduimme auttamaan niitä muutaman kerran ylöspäin porrasvälien ollessa liian korkeat. Koirille oli mukana myös vettä ja taittuva vesiastia sekä naudanlihapötkylöitä. Myös metsän puroissa virtaava vesi maistui lämpimänä kesäpäivänä koirille.
 |
| Porsche |
Vaikea kulkuisessa 4,5 km reittiin kului aikaa 3,5 h evästauon kera. Käytimme aikaa kasvien ja luonnonmuodostelmien tutkimiseen reitin varrella. Tutustuimme myös kalkkiruukkiin, joka monelta jää näkemättä hieman epäselvien merkintöjen takia.
 |
| Mercedes |
 |
| Mercedes |
Maaston kosteus vaihteli hyvin paljon eri kasvillisuusalueiden välillä. Toisinaan olisi kumisaappaillakin ollut käyttöä! Kallioilla oli hyvinkin kuivaa, mutta metsä oli paikoitellen vielä märkää ja molemmat koirat olivatkin vatsaansa myöten mudassa kotiinlähtiessä. Kotona odottikin lämmin kylpy sekä koiria että meitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti