Linnut laulavat jo aamuisin ja aurinko paistaa lämpöisesti, aina kun pilvet eivät peitä sitä. Lumi on alkanut sulaa jalkakäytäviltä ja osa rohkeista polkupyöräilijöistä on kaivanut pyöränsä esiin. Ihanaa, kevät on täällä, vaikka välillä sataakin jalkarättejä taivaalta.

Helmi-maaliskuun vaihde on sujunut pääsääntöisesti ikävissä merkeissä. Isotäti lähti paremmille kalastusapajille, samoin kuin kaksi ystävieni hevosta lähti vihreämmille laitumille. Ehkä parempi näin kuitenkin. Isotädin ei tarvinnut kärsiä huonosta hoitopalvelusta, eikä sairaalapalvelusta, vaan hän sai olla loppuun saakka suhteellisen hyvässä kunnossa kotona. Hevostenkaan tarvinnut tuntea kipua ja kärsiä pidempään vain siksi että meidän ihmisten on niin vaikea luopua niistä.

Muuten kuukauden vaihde on mennyt matkan pyykkien pesemisessä, silittämisessä ja raijaamisessa takaisin kellariin. Ystäviämme on myös käynyt juhlistamassa Ossin 26-vuotis synttäreitä näin jälkikäteen useampanakin kertana ja useammalla erilaisella kokoonpanolla. Mukavaa että lähellä on ystäviä, joiden kanssa jakaa ilonsa ja surunsa. Elämähän ei ole pelkkää ylämäkeä!

Tänä viikonloppuna kävin Goexpo-messuilla katsomassa kouluratsastuskilpailun ja tutustumassa liikunnan trendeihin. Mukaan tarttui pari Adidaksen urheilutoppia ja Ossille uudet urheiluhousut, -40 % alennuksella.

Töissä puolestaan pitää kiirettä, projektin tekninen katsaus lähestyy ja aika tuntuu loppuvan kesken...Mutta sellaistahan projektityö on aina. Hymyssä suin eteenpäin, kohti uusia haasteita!

Täällä odotellaan kovasti kevättä ja olen päättänyt käydäkin kuunvaihteessa Omapiha-messuilla ja suurimman osan yrteistä ja kesäkukista olen päättänyt hankkia porvoolaiselta tilalta toukokuussa.